Kohti Rajasthania

VARANASI - JAIPUR

Lensimme Varanasista Delhiin, jossa vaihdoimme konetta. Määränpää oli Jaipur. Pohjoisessa Intiassa sijaitseva Jaipur on Rajasthanin osavaltion pääkaupunki ja siellä asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Tiheästi asutun kaupunkialueen lisäksi tällä kaupungilla on mielenkiintoinen historia ja nähtävää löytyy paljon, kuten vanhat linnoitukset, temppelit sekä Pink City.

Perille päästiin myöhään illalla, jälleen kerran. Maan sisäinen lento mahdollisti rinkkojen noutamisen matkatavarahihnalta suoraan terminaaliin päästyämme, joten olimme etukäteen buukatussa taksissa noin 20 minuuttia laskeutumisen jälkeen. Kuljettaja oli nuori sälli, englanti taipui kohtuullisen hyvin ja yhteinen huumori löytyi vartissa. Vietimme hänen kanssaan paljon aikaa Jaipurissa seuraavina päivinä. Igbaliksi esittäytynyt kaveri näytti meille todella paljon paikkoja, ja mahtuipa näihin myös hiukan kauempana Agran kaupungissa sijaitseva Taj Mahal. Hinnat eivät huimanneet edes tavallisen suomalaisen reppureissaajan kurpitsaa.

Olemme matkan aikana arvostelleet bookingissa jonkun verran majoituksia jälkikäteen. Doongri Haveli homestay -niminen paikka toimi Jaipurissa meidän kotina neljä yötä. Oli muuten ensimmäinen täyden kympin mesta. Paikka oli koti, sanan varsinaisessa merkityksessä, ja omistajat olivat kuin sijaisvanhemmat. Hintaan sisältyvä aamupala oli loistava ja huone tilava, siisti sekä viihtyisä. Mukavalle omistajapariskunnalle tuntui olevan pääasia, että meillä on kaikki hyvin, riittävästä syömisestä ja juomisesta alkaen. Se oli jo hiukan huvittavaa, mutta teki olostamme täällä todella helppoa. Lähtiessämme he eivät pyytäneet eivätkä halunneet muuta kuin etukäteen bookingissa näkemämme huoneen hinnan. Meidän seuraava lento lähti vasta myöhään illalla, ja tavallisen kello 11 check-outin sijaan saimme pitää huoneemme koko päivän ilman lisäkustannuksia.

Jaipur oli kaupunkina hieman siistimpi kuin Varanasi. Myöskään eläimiä ei ollut katukuvassa läheskään yhtä paljon. Kaupungilla pystyi helpommin liikkumaan kahdestaan, mutta lähdimme silti ensimmäisenä aamuna Igbailin matkaan. Hurjastelimme tuk-tukilla ensin Hanuman templelle, eli apinatemppelille. Aluksi kävimme saamassa siunauksen ja rentoutumassa nuoren hindumiehen kanssa. Itse temppeli kohosi vuorten välissä ja oli kaunis ja pommilla vesialtaaseen hyppelevät apinat suloisia. Meitä varoiteltiin, että apinat siellä voivat olla agressiivisia, mutta ainakin sillä kertaa ne viihtyivät onneksi omissa oloissaan.


Seuraavaksi kävimme Jaipurin Albert Hall -museossa, josta saimme ostettua 1000 rupialla lipun, jolla pääsi suurimpaan osaan suosituimmista nähtävyyksistä. Suosittelemme ostamaan tuon lipun, jos joskus suuntaa Jaipuriin. Museon jälkeen kävimme läpi tähtitieteellisen observatorion Jantar Mantarin, joka oli mielenkiintoinen paikka. Jantar Mantarin vieressä sijaitsi City palace, mutta jätimme sen väliin, sillä lipullamme ei päässyt sinne.


Tämän jälkeen suuntasimme Isar Lat torniin, josta avautui näkymä Jaipurin kaupunkiin. 



Lipulla pääsimme myös vierailemaan seuraavana päivänä muutamiin linnoituksiin. Kävimme läpi Jaigarh fortin ja Nahargarh fortin. Molemmista aukesi huikeat maisemat alas Jaipuriin. 


Jätimme menemättä Amber fortiin, vaikka lippumme olisi kelvannut sinne. Syy oli paahtavan kuuma ilma, ja sillä hetkellä Jaipurissa oli suuret festarit ja kuuluisimmat nähtävyydet olivat tupaten täynnä ihmisiä. Kävimme katselemassa sitä ulkoapäin ja lähdimme takaisin kaupunkiin syömään. Kuulemma Amber fortille vievä tie meni samana päivänä myöhemmin täysin tukkoon moneksi tunniksi, onneksi pääsimme ajoissa alta pois.


 Piipahdimme vielä ihmettelemssä Jal Mahal -nimistä temppeliä, joka on nimensä mukaisesti vesi temppeli. Sisälle ei valitettavasti ollut asiaa.

Söimme lounaan paikallisten herrojen ympäröimänä. Jälleen kerran ruokailutapamme selvästi huvitti vieressä istuvia. Meitä siellä ja muutamassa muussakin ruokapaikassa töllisteltiin suoraan, kun söimme haarukalla käsien sijaan:D Intialainen ruoka on omaa luokkaansa ja harvoin on tullut syötyä ruokaa, joka on niin hyvin maustettu. Joimme ruoan päälle vielä savesta tehdyistä kipoista lassia, perinteistä jogurttijuomaa, joka oli myös erittäin hyvää.


Tuulten temppeli, Hawa Mahal oli päivän viimeinen kohde. Se on yksi Jaipurin tunnetuimmista nähtävyyksistä, eikä ihme, onhan se todella kaunis ilmestys keskellä Pink cityä.



TAJ MAHAL

Kolmantenakaan päivänä ei ollut aikaa rentoutua, vaan aamulla kello soi 5.30 ja kuudelta hyppäsimme Igbalin ystävän taksiin, suuntana Agra. Meillä oli tiedossa noin viiden tunnin ajomatka kuljettajan kyydissä, joka oli nuorempana ollut englannin tuntien sijaan todennäköisesti pelaamassa krikettiä, koska yhteistä kieltä ei useista yrityksistä huolimatta löytynyt. Kommunikointi kuitenkin onnistui jollain tasolla, ja pysähdyimme puolessa välissä matkaa Chand Baori Step Welliin. Paikan rakentaminen kesti 1000 vuotta, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli kerätä sadevettä, eli toimia kaivona. Chand Baori on yksi maailman syvimmistä omassa kategoriassaan.


Perillä Agrassa kuljettaja jäi odottamaan meitä ja kuljimme loppu matkan Taj Mahalille tuk-tukilla. Päädyimme palkkaamaan paikalla työskentelevän oppaan, koska alue oli aivan tukossa ihmisistä ja jonot kahden tunnin mittaisia. Vinkki: lippuja voi muuten kuulemma ostaa ennakkoon netistä. Opas kuitenkin hommasi meille liput 10 minuutissa samaan hintaan kuin mitä ne olisivat luukulla maksaneet. Sovimme korvauksesta oppaalle etukäteen. Vältimme jonot lippupisteellä ja myöhemmin myös alueen sisällä. Lisäksi kaveri tiesi Taj Mahalista ilmeisesti kaiken mahdollisen. Vahva suositus edellä mainitulle yhdistelmälle lipuista ja oppaasta.


Itse Taj Mahal, maailman seitsemäs ihme, oli paikan päältä tarkasteltuna kieltämättä upea. Valkoisesta marmorista valmistettu mausoleumi näytti kaukaa katsottuna ehkä hienommalta ja massiivisemmalta kuin lähempää. Myös oppaamme vahvisti tämän. Vaikka paikka on rakennettu 1600-luvulla, upeat kivireliefelit ja kalliit kivilajit varsinkin seinissä ja kupolissa kimaltelevat auringon alla ja oppaan mukaan hohtavat kuun valossa. Taj Mahal myös vaihtaa kuulemma väriä vuodenajan mukaan. Se ja muita optisia harhoja voi bongata palatsia tiiraillessa. Mausoleumi oli sisältä upea, ja kupolin alla sijaitsee paikan rakennuttaneen kuninkaan ja hänen vaimonsa muistohaudat, joita kierroksella pääsee katsomaan. Oppaan mukaan itse ruumiit ovat haudattu alempaan kerrokseen. Alueeseen kuuluu myös muita rakennuksia sekä kaunis puisto.


Ihmispaljouden takia emme jaksaneet tutustua tarkemmin Agraan. Yritimme selittää kuskillemme, että voisimme mennä syömään halpaa katuruokaa, ja hän vei meidät tuttunsa kalliiseen ravintolaan. Noh, mutta minkä sille mahtaa kun ei ole yhteistä kieltä. Kuuden tunnin ajomatka takaisin, höystettynä muutamalla karsealla huoltoaseman vessalla, yhdellä perään ajamisella ja parilla suuremmalla kuopalla, oli muuten ihan onnistunut. Seuraavana iltana oli taas aika vaihtaa maahan, jossa ehkä pääseekin taas hengähtämään hetkeksi.. sekä käymään ruokakaupassa kojujen sijaan!


Hintoja:
- Doongri Haveli 16 e / yö
- Kuskin palkkio koko päivän retkestä 15 e
- Kuskin palkkio Jaipur-Agra reissusta 69 e
- Lippu monelle nähtävyydelle 12, 70 e /hlö
- Lippu + jonon ohitus + opas Taj Mahal 25,45 e /hlö
- Ruoka paikallisessa pienessä ravintolassa 1,90 e


O&J

                                                                            

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljainen Hua Hin

Hieno ja loputtoman hektinen Tokio

500 miles