Hieno ja loputtoman hektinen Tokio

Vihdoin valitettavsti koitti hetki, jolloin sortsit ja muut kevyemmät vaatteet oli aika siirtää rinkan pohjalle. Seikkailun luonne nimittäin hieman muuttui, kun Vietnam jäi taakse. Neljä kuukautta ollaan nyt oltu reissun päällä ja takana on kahdeksan eri maata. Näissä kaikissa on ollut yhdistävänä tekijänä ainakin lämmin ilmasto ja verrattain edullinen hintataso. Tulevat kohteemme ovat kuitenkin hieman erilaisia, ja niistä ensimmäisenä vuorossa on arvoituksellinen, Tyynellämerellä sijaitseva Japani. 

Kuuluisassa nousevan auringon maassa meidän tukikohtamme on Tokio. Tarkoituksena olisi majoittua muutamalla eri alueella ja tehdä täsmäiskuja ympäri tätä hiukan alle 15 miljoonan asukkaan kaupunkia. Kaikilla Tokion metropolialueilla muuten bungaa noin 40 miljoonaa ihmistä, joka tekee kaupungista periaatteessa maailman suurimman! 

Etukäteen mielikuvat ja käsitys maasta olivat kohdallamme hyvin haparoivat, emmekä oikein edes tienneet mitä odottaa tai mihin ajatukseen tarttua. Sushi ja pilvenpiirtäjät.. Loput Japani saa näyttää itse. Yhtäkaikki, vaikka lämpö ja markan hintalaput jäivät taakse, olihan meillä huikean odottavat fiilikset ja matka Japaniin on kulkenut bucketlistillä jo hyvän tovin.

VIETNAM (HO CHI MINH) - JAPANI (TOKIO)

Laskeuduimme Tokion Naritan lentokentälle noin kuuden tunnin yölennon jälkeen. Kello oli jotain kahdeksan aamulla ja olo oli hieman sekava, koska yöunet jäivät välistä. Pähkäilimme hetken, mikä olisi halvin tapa matkustaa Shinjukuun, jonka alueella meidän ensimmäinen majoitus sijaitsi. Löysimme mielestämme halvimman vaihtoehdon ja hyppäsimme junaan. Parin vaihdon jälkeen jäimme pois Shin-Okubo -asemalla. Airbnb:n kautta vuokrattu huoneemme sijaitsi lähellä kyseistä asemaa. Huoneemme ovi aukesi koodilla, eli erillistä check-in -tapahtumaa ei tarvittu. Shinjuku Simple Private Double Bedroom -nimellä löytynyt huone oli siisti ja sijainti loistava. Huoneen mukana luvattu ilmainen wifi ei valitettavasti toiminut. Siirtyminen lentokentältä majoitukseemme tapahtui yllättävän helposti! Muutenkin liikkuminen alueelta toiselle käy todella kätevästi ja nopeasti Japanilaisen rautatieverkoston sekä maanalaisen avulla. Asemia tuntuu olevan joka nurkalla ja linjoja on useita. Pienen totuttelun jälkeen oikea raidekin löytyy näppärästi.

Shinjuku

Alueena Shinjuku on huippu, ja se oli jotain täysin uutta meille molemmille. Pilvenpiirtäjiä, kirkkaita valotauluja ja jatkuvassa kiireessä kulkevat ihmismassat. Myös erilaisten pelihallien ja ostoskeskusten määrä tuntui olevan loputon. Meillä kului tolkuttomasti aikaa vain ihmettelyyn ja haahuiluun. Kaikki oli jotenkin kovin, kovin erilaista kuin koskaan aikaisemmin missään. Pelkästään Shinjukun metroasemaa käyttää päivittäin miljoonat ihmiset.







Olimme kuitenkin onnekkaita, koska yhtenä päivänä saimme tutustua Shinjukuun paikallisen opastuksella. Tutustuimme Harryyn Laosin Luang Prabangissa, ja nyt kohtasimme jälleen hieman erilaisissa maisemissa. Harryn opastuksella kiersimme ihmettelemässä Omoide Yokochon kapeilla kujilla höyryäviä pieniä ravintoloita, monikerroksisia peliluolia sekä maistelimme paikallisia ruokia kuten ramen -keittoa, dumplingseja sekä mustekalapalloja. Vierailimme myös ahtaassa ja värikkäässä Don Quijote -liikkeessä, sieltä voi löytää varmaankin ihan mitä tahansa.






Shinjukussa sijaitseva Metropolitan Goverment Buildingin observatorio on ilmainen tapa päästä näkemään Tokion maisemia. Sinne löytää helposti, jos jää junasta Shinjuku -asemalla, sillä perille asti on kyltit. Ihmisiltä voi myös pyytää apua, ja suurin osa tuntuu osaavan hyvin englantia. Jonotimme observatorioon noin 45 minuuttia, mutta oli se sen arvoista. Maisemat olivat huikeat ja jännitys suurta metropolia kohtaan vain kasvoi.




Shibuya & Harajuku

Vietimme uuden vuoden aaton Shibuyassa, jonka saavuttaa Shinjukusta käsin junalla helposti noin 10 minuutissa. Tiesimme etukäteen hieman japanilaisista uuden vuoden perinteistä, jotka pääpiirteittäin perustuvat rauhoittumiseen, temppeleissä käymiseen ja perheen yhteiseen ajanviettoon. Sukulaisia muistetaan korteilla, ja uuden vuoden jälkeisinä päivinä käydään temppelissä hakemassa siunasta tulevan vuoden koitoksiin.

Alueena 200 000 asukkaan Shibuya tuntuu olevan suosittu ja hektisyys kaduilla on viritetty huippuunsa. Lukuisat ostoskadut, korkeat kauppakeskukset, ravintolat, jotkut täysin randomliikkeet, valtava Shibuyan ja Shinjukun erottava puisto sekä tietysti suuret ihmismassat värittävät kyseistä kokonaisuutta Tokiossa.





Muutaman kilometrin päässä Shibuya Stationilta avautuu Harajukun alue, joka on aivan edellä mainitun puiston vieressä. Harajukussa on klassisen metropolielämän lisäksi sitten tarjolla hiukan muutakin. Nimittäin kaduilla saattaa nähdä poikkeuksellisen paljon persoonallisesti pukeutuneita ihmisiä ja luovuus muodin sekä pukeutumisen suhteen on täällä monisävyistä. Takeshita Street on Harajukua parhaimmillaan ja sen varrelta löytyy sellainen liikkeiden ja kauppojen kombinaatio, mihin emme olleet Japanissa aikaisemmin törmänneet. Vaihtoehtomuotia, hulluja sekatavarakauppoja, Disney-liike ja jos minkälaista viritelmää kissakahviloista todella kalliisiin vintagekauppoihin sekä pehmoleluja ja värikästä Japani kulttuuria yliannostuksen rajoille. Väentungos oli tosin jälleen jäätävä, mutta Harajuku oli yksi hauskimmista kokemuksista Japanin maaperällä.





Tunnetuin maamerkki on Shibuya Crossing, neljästä suunnasta muodostuva varmasti maailman vilkkain risteys. Paikalla on kuvattu kohtauksia mm. Hurjapäät elokuvasarjan kuuluisassa kolmannessa osassa Tokyo Drift. Tietä ylittää eri suuntiin useaa eri suojatietä hyödyntäen varmasti miljoona ihmistä tunnissa, ja toiset miljoona turistia yrittävät saada kuvaa muistoksi tästä kuuluisasta spotista. Kun saavuimme Shibuyaan, ei risteystä ollut vaikea löytää, sillä se aukeaa välittömästi asemalta ulos astuessa. Lähellä sijaitsee myös "Japanin uskollisimman koiran" Hachikon patsas <3




Ilta hämärtyi ja moni paikka meni kiinni ihmisten valmistautuessa vuoden 2020 lähtölaskentaan. Odotimme menon olevan rauhallista, niin kuin se varmasti monessa osassa Japania onkin. Shibuya on kuitenkin nykyään suosittu paikka paikalliselle nuorisolle ja ulkomaalaisille vaihtaa vuotta. Monet pääkadut ovat suljettu, poliiseja on joka puolella ja ihmiset odottavat vuoden vaihdetta varsinkin Shibuya Crossingin läheisyydessä malttamattomina. Muutamat pääkadulla auki olevat baarit ovat tupaten täynnä ja kaljasta saa maksaa aika reteän hinnan. Oona välttämättä halusi, joten söimme pitkästä aikaa siipiä illallisella ja lähdimme sen jälkeen läheiseen pubiin odottamaan vuoden vaihtumista. Loppujen lopuksi ajauduimme aivan Shibuya Crossingin viereen, mikä oli muuten aivan tukossa, koska siellä oli Coca Colan järjestämä laskenta uuteen vuoteen. Ihmisiä oli kertynyt joka puolelle tapahtuman ympärille. Liikuimme järjettömän ihmismassan mukana Shibuya Stationin sisään, ja ajan pyörähdettyä vuoden 2020 puolelle oli meteli korvia huumaava. Täysin erilainen uusi vuosi kuin koskaan aikaisemmin, mutta mahtava kokemus ehdottomasti!


Asakusa

Meidän seuraava majoitus sijaitsi Asakusan alueella. Mystays Asakusa -hotellin huoneemme oli kompakti ja siisti, ihan ookoo. Emme tienneet Asakusan alueesta hirveästi etukäteen mitään, mutta Harry ainakin kehui paikkaa kivaksi. Nopealla selvittelyllä saimme tietää, että sieltä löytyy enemmän vanhaa japanilaista kulttuuria. Rakennusten lisäksi perinteisemmän Tokion pystyi myös aistimaan vaikkapa Underground Districtillä, joka on Asakusa Stationin yhteydessä oleva pieni kaupoista ja vanhoista paikallisista ravintoloista koostuva muutaman käytävän kokoinen alue. Lisäksi täällä sijaitsee esimerkiksi Japanin vanhin huvipuisto sekä useita temppeleitä.






Myös paljon uutta suurkaupunki meininkiä löytyy ihan vierestä Sumidan alueelta. Siellä seisoskelee ainakin maailman toiseksi korkein rakennus Tokyo Skytree. Skytree on 634 metriä korkea, ja korkein yleisölle auki oleva taso sijaitsee 450 metrissä. Lippu ylös oli kieltämättä hieman kallis ja koko torni oli ääriään myöden täynnä ihmisiä, joten jonoissa eri puolilla tornia meni varmasti toista tuntia.




Päätimme seurata paikallisten perinnettä ja lähdimme vierailemaan uuden vuoden pyhinä temppelillä.  Lähellä Asakusan ostoskatuja ja kauppakeskuksia sijainnut buddhalainen Senso-ji on Tokion vanhin temppeli. Muutamalla muullakin oli sama ajatus, ja jälleen edessä oli järjetön jonotus. Muuten se oli kokemuksena hieno, ja heitimme muiden mukana kolikot ja esitimme pienet toivomukset uudelle vuodelle. Temppeli aluetta reunustaa vanhat pienet puodit ja ravintolat. Tunnelma oli hyvin erilainen kuin Shinjukussa tai Shibuyassa. Temppelin jälkeen vierailimme Hanayashiki -huvipuistossa. Tämä Japanin vanhin huvipuisto oli sympaattinen kokonaisuus, mutta tällä kertaa uskaltauduimme vain yhteen laitteeseen. Kummitusjuna oli hauska ja nostalginen.






Asakusassa kävimme myös Ichiranissa syömässä ramen-keittoa. Ichiran on kyseiseen keittoon erikoistunut Japanilainen ravintolaketju. Ja oli muuten hyvää! Ichiran on suosittu myös siksi, että sieltä löytyy täysin privaatteja koppeja, joissa saa syödä rauhassa. Tarjoilija antaa ruoat luukun alta ja yksityisyys on taattu.


Ueno

Niin kuin aiemmin todettu, on liikkuminen Tokiossa todella vaivatonta raideliikenteen avulla. Vierailu Uenon erillisalueelle kesti Metrolla Asakusasta vain noin 10 minuuttia. Alunperin tarkoituksena oli käydä Tokyo Natinonal Museumissa, mutta vietimme Uenossa lopulta koko päivän. Alueen pääpaino sijoittuu Ueno Parkkiin, jota sisustaa National Museumin lisäksi ainakin muutama muu museo ja Tokyon vanhin eläinpuisto sekä Saigo Takamorin patsas. Itse Ueno Park on kaunista ja idyllistä puistoaluetta, ja siellä näimme paljon ihmisiä viettämässä aikaa rennoissa tunnelmissa. Taikurit ja erilaiset temppuilijat viihdyttivät ohikulkijoita, ja nämä oman elämänsä taitelijat olivat rehellisesti sanottuna todella taitavia! Luonto näyttäytyy täällä myös hyvin kauniina, koska puistossa saattoi nähdä kuvia alueesta silloin, kun kirsikankukat ja pionit ovat parhaassa loistossa. Näin tammikuussa näkymä niiden suhteen oli toki huomattavasti ankeampi.




National Museumiin kannattaa varata suoraan useampi tunti. Aasian historiaa ja taidetta tuhansien vuosien takaa, japanilaista taidetta 1300-1900 luvuilta, japanilaiset kirjoitukset ja astiat sekä samuraisekoilut plus kaikki Kiinaa käsittelevät osiot. Ja edellä mainitussa on vain muutama poiminta kolmeen eri rakennukseen levittäytyvästä kokonaisuudesta. Nähtävää riittää ja hinta oli todella maltillinen museon tarjoamaan sisältöön nähden.



Vierailimme myös Ueno Parkin eläintarhassa. Paikka ei ollut kauniisti sanottuna hirveän mieltä ylentävä, ja suurin osa eläimistä eli ahtaissa oloissa ja olivat silminnähden stressaantuneita. Eläimiä oli kyllä laidasta laitaan, mutta tällä kertaa vierailu ei ollut sen arvoista.



Toyousu Fish Market

Matkasimme metrolla Toyousun kaupunginosaan, kohteena siellä sijaitseva suosittu vierailukohde Toyosu Fish Market. Suuressa marketissa myydään siis tuoretta kalaa sekä lisäksi vihanneksia ja hedelmiä. Sieltä löytyy myös muutamia krääsäkojuja, joista voi löytää hauskoja matkamuistoja. Parasta on se, että alueella on useita laadukkaita ravintoloita, joiden listoilta löytyy esimerkiksi Tokion tuoreinta sushia. Alunperin kyseinen marketti sijaitsi Tsujikissa, mutta se jouduttiin siirtämään vuoden 2020 kesäolympialaisten tieltä. Paikan kuuluisuus "Tuna Action" eli tonnikalan perkaus, alkaa aamulla jo viiden aikaan, eli pitää olla aikaisin liikkeellä, jos haluaa todistaa kyseistä tapahtumaa. Muutenkin vierailu kannattaa ajoittaa aamuun-aamupäivään, jolloin marketti on vilkkaimmillaan. Me emme jaksaneet herätä katsomaan Tuna Actionia, vaan menimme mestoille lounasaikaan. Silti paikasta ja prosessin toiminnasta sekä historiasta sai kokonaisuudessaan hyvän kuvan. Ja mikäs sen parempi lounas kuin elämämme paras sushi tähän mennessä!







Kokonaisuutena Tokio oli kieltämättä mystisen hieno ja jaksoi yllättää lähes päivittäin. Ihmiset auttavat enemmän kuin mielellään, suurin osa puhuu hyvin englantia ja yhteiskunta vaikuttaa todella kehittyneeltä. Lisäksi japanilainen kulttuuri ja isot metropolit ovat täysin erilaisia kuin mikään missään aikaisemmin. Olimme paikan päällä yhdeksän päivää, joten kerkesimme nähdä ja kokea aika paljon.
Myös jonottaminen tuli tutuksi, koska porukkaa on liikenteessä jatkuvasti todella paljon ja sitä määrää on vaikea edes kuvailla ennen kuin on itse paikan päällä kilometrin pituisen jonon keskellä. Ison väkijoukon hallinnassa varsinkin vierailukohteissa on Japanilla ehkä se suurin kehittymisen paikka. Tokiosta jäi vähän sellainen kerran elämässä fiilis ja seuraavaksi Japaniin suunnatessa onkin todennäköisesti aika vierailla maan muissa kaupungeissa ja tietysti pilvenpiirtäjistä näkynyt Japanin korkein vuori Mt.Fuji on vielä joskus pakko valloittaa!

Hintoja:
- Juna Narita - Shin-Okubo 10,75 e
- Juna Shin-Okubo - Shinjuku 1,50 e
- Shinjuku majoitus 79 e / yö
- Hotel Mystays Asakusa 41,50 e / yö
- Sisäänpääsy Asakusa huvipuisto 8,27 e
- Sisäänpääsy Tokio National Museum 4,95 e
- Sisäänpääsy Ueno Zoo 4,95 e
- Ramen-keitto + juoma ravintolassa 8,30 e
- Sushi-annos + vihreä tee Toyousussa 24,90 e

O&J

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljainen Hua Hin

Oh... Cali?