Teneriffa 2.0 - Pakko kokea
SINGAPORE - BALI
Onneksi aamu valkeni nopeasti ja matka jatkui seuraavaan majapaikkaamme. Lorin New Kuta Hotel oli siisti, mutta vanha hotelli. Se näytti siltä, että parhaimmat päivät ja luxus olivat jo takanapäin. Se ei meitä haitannut, sillä hinta oli hyvä ja rakennus sijaitsi lähellä rantoja. Hotellin henkilökunta kohteli meitä todella kunnioittavasti. Vuokrasimme skootterin nettipalvelun kautta, ja ei mennyt kauaakaan, kun skootteri tuotiin meille.
Lähellä hotellia sijaitsi Dreamland Beach -niminen ranta. Idyllinen hiekkaranta, turkoosi vesi ja korkeat aallot olivat yhdistelmä, johon emme missään muualla olleet vielä törmänneet. Ranta oli optimaalinen surffausta varten, ja aallot löivät pitkälle rantaan. Se teki uimisesta hauskaa ja sai innostumaan surffauksesta. Miellyttävä rantabaari ja paikallista ruokaa tarjoileva katukeittiö kruunasivat tämän kokonaisuuden, joten kävimme Dreamlandissa joka päivä.
Liikenne tuntui aluksi olevan täysin mielipuolista. Yhdellä kaistalla saattoi olla kaksi skootteria ja kaksi autoa yhtäaikaa. Varsinkin skoottereita näytti olevan kolme miljoona samaan aikaan liikenteessä. Ohituksen voi suorittaa jopa edessä ajavan ylä- tai alakautta, niin halutessaan.. Pienen totuttelun jälkeen ajaminen kuitenkin tuntui jopa helpolta ja kun pääsi ns. rytmiin, saattoi isommissakin ruuhkissa edetä todella näppärästi. Töötti on toki hyvä apuväline.
Tuntui, että Uluwatu koostui guesthouseista ja hostelleista, näimme vain muutamia hotelleja. Paljon surffaajia, paikallisia asukkaita ja nuoria ulkomaalaisia. Viikko vierähti siellä mukavasti, ja menisimme mielellämme uudestaan. Uluwatussa löytyi myös hyvin indonesialaisia ruokapaikkoja, jotka olivat pääsääntöisesti todella edullisia. Yleensä tarjolla on erilaisia riisi- ja nuudeliruokia sekä vartaita. Tuoreet mehut, varsinkin ananasmehut ovat täällä ihania!
Singaporen hektisyyden jälkeen oli aika päästä rentoutumaan. Meillä oli etukäteen ostetut lentoliput Intian valtamerellä sijaitsevalle trooppiselle saarelle, Balille. Balista puhutaan nykyään paljon, ja se tuntuu olevan kovassa huudossa somen perusteella. Jotkut ovat verranneet Balia jopa Kanarian saariin. Näistä puheista huolimatta, halusimme itse kokea Balin rennon elämäntyylin ja upean luonnon. Tarkoituksena oli suosittujen turistikohteiden sijaan löytää jotain edes hieman paikallisempaa.
Emme olleet etukäteen juurikaan miettineet, kuinka kauan visiitti Balille kestää ja minne jatkaisimme sieltä. Lentokentällä saimme näihin kysymyksiin vastauksen kuin itsestään. Virkailija esitti meille ukaasin, jonka mukaan emme voi jatkaa matkaa lähtö-aulaa pidemmälle, ellei meillä ole näyttöä, mihin Balilta jatkamme. Kuulemma tämä on käytäntö Indonesiassa ja meille tämä käytäntö tarkoitti lentolippujen ostamista.
Istahdimme aulaan, katsoimme toisiamme ohimenevän sekunnin: kuukausi Balilla (se on maksimi aika turistiviisumilla) ja sen jälkeen suunnaksi kapeat kadut, väenpaljous ja vapaana liikkuvat lehmät.. Spontaani päätös, ja lentoliput olivat älypuhelimen ansiosta viidessä minuutissa ostettu. Orastava väsymys ja päänsärky vaihtui nopeasti aitoon innostukseen. Tässä kohtaa viimeistään tajusimme, että voimme matkustaa ihan minne huvittaa ja ihan milloin huvittaa. Passit, boardingpassit sekä uudet lentoliput tiskiin, ja lähtöaula vaihtui todella nopeasti äsken niin kaukaiselta tuntuneeseen transit-alueeseen.
Noin neljän tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Denpasarin lentokentälle. Edessä oli jälleen turistiviisumin haku. J:n virkailija sekoili päivämäärissä ja väitti, että J:n täytyy lentää pois 30.09, vaikka silloin ei tulisi edes kuukausi täyteen. Hetken asiasta keskenämme kinasteltuamme päätimme unohtaa koko jutun, sillä olihan meillä passeissa 04.09 alkaen leimat. Kentän uloskäynnillä meitä odotteli jo taksikuskimme Gede Suara, iloisesti heilutellen. Herra Suaran kyydissä kävi hyvin nopeasti selväksi, että Balin liikenteessä ei tunneta liikennesääntöjä käytännön tasolla.
ULUWATU
Ensimmäisenä suuntasimme Uluwatuun, saaren eteläosaan. Saavuimme majoituspaikkaamme noin 45 minuutin ajomatkan jälkeen. Hyvästelimme Geden, joka pyysi meitä ottamaan yhteyttä, jos tarvitsemme kyytejä jatkossa. Pecatu Guest House vaikutti ensisilmäyksellä oikein mukavalta. Aulassa oli paljon ihmisiä kaljalla, musiikki raikasi ja tunnelma oli leppoisa. Laskimme rinkat maahan ja korkkasimme oluet. Pian saimme avaimen huoneeseemme. Huone oli aikamoinen järkytys. Netissä näkemämme kuvat eivät vastanneet todellisuutta. Huone oli seiniä pitkin likainen, vessasta puhumattakaan. Myös ikkunoista puuttui paloja. Pakenimme äkkiä takaisin aulaan.
Tutustuimme chileläiseen kaveriporukkaan ja päädyimme pelaamaan heidän ja yhden australialaisen kanssa Cambiota olusten kera. Pelien jälkeen muut jatkoivat baariin. Me yritimme nukkua hieman, mutta huone oli kuuma ja rikkinäiset ikkunat ahdistivat liikaa. Tilannetta ei ainakaan helpottanut se, että joku kännipäissään yritti tunkeutua huoneeseemme :D Isompaa meistä viiden promillen murtoyritys tosin jaksoi huvittaa. Jätimme kaverin kuitenkin tällä kertaa oven ulkopuolelle.
Hintoja:
- 2 ruokaa + 2 juomaa katukeittiöstä 4-6 e
- 2 ruokaa + 2 juomaa ravintolassa 13,80 e
- Aurinkorasva kaupassa 16,80 e
- Iso olut 2,90-3,90 e
- Iso vesipullo kaupassa 0,30 e
- Taksikyyti (20km) 12,90 e
- Skootteri vuokra 6 e/per päivä
- Litra bensaa 0,50 e
- Pysäköinti rannalle 0,30 e
O&J
Kommentit
Lähetä kommentti